Aija Rouhiainen

  Tein syksyllä vanhasta krimiturkista todella tyylikkään viitan. Pidän dramaattisista asuista ja musta viitta on juuri sopiva minun tyyliini silloin, kun kaipaan asuuni sellaista fiilistä.  Tuntuu, että kohta päättyvä talvi on ollut pitkä. Onneksi valon määrä on lisääntynyt hurjasti ja kohta voin siirtyä välikausitakkeihin. Tässä kuitenkin kuvat turkisviitasta, jota on ihailtu syksyn ja talven aikana niin kursseillani kuin luennoillanikin. En juurikaan tullut käyttäneeksi menneiden vuosikymmenien krimiturkkia, vaikka se oli minulle aivan sopiva. Jotenkin turkissa oli liian vanhanaikainen ilme. Turkisviitta on sen sijaan persoonallinen vaate. Viitta on myös käytännöllinen: jätin viittaan turkissa olleen  villavatiinin, jolloin sitä voi käyttää kun ulkolämpötila on -8...+5. Ja turkis pitää tietysti myös tuulta. I made this fur cape in the autumn. I didn't wear the vintage fur coat and decided to upcycle it. The cape is stylish and dramatic enough and it is also practical: I saved th

  Hei taas! Mahtavaa alkanutta vuotta 2024! Luulit ehkä, etten enää palaa blogin pariin. Oli kyllä liian pitkä tauko ja minua on harmittanut, etten ole ehtinyt postata mitään pitkään aikaan.  Suomessa oli vuodenvaihteessa hyytävän kylmää joten piti kaivaa kaapista lämpimiä takkeja sekä oikea asenne. Asenne on tärkeä: ei kannata valittaa säästä, sille kun ei mahda mitään ja ruikuttamisen sijaan kannattaa ottaa kaikki irti talvipukeutumisesta.  Nuorempi tyttäremme oli käymässä Helsingissä tammikuun alussa ja kävimme nauttimassa ihmisvilinästä ja hoitamassa asioita Helsingin keskustassa. Kuulin samalla reissulla kolme kehuvaa kommenttia asustani. Voi olla, että muutkin huomasivat asuni. Turkkini on sen verran erikoinen, etten varmasti sulaudu seinään. Long time no see! You probably thought that I completely quit my blog. I've had a bad conscience about the long break but now I am back! The weather in Finland around the new year was freezing cold. Instead of complaining about the weath