Aija Rouhiainen

Tarkistan kirppareilla aina laukkuhyllyn tarjonnan ja olen näin löytänyt tosi monta vintagelaukkua. Käytän yleensä käsilaukkua, jossa on lyhyet kahvat ja sellaisia on yleensä erityisesti vanhoissa käsilaukuissa. Käsivarrella kannettava käsilaukku on ajattoman tyylikäs  ja laukkua voi kantaa kädessä tai käsivarrella. Raskas olkalaukku taas saattaa pilata sekä takin olkalinjan että kantajansa ryhdin. Suosin laukuissa aitoja materiaaleja eli nahkaa. Nahka patinoituu kauniisti kun taas keinonahka kulahtaa siten, että siitä tulee lähinnä törkeän näköinen. Kirppareilla näkee muuten sen, että suuri osa edullisista nykylaukuista on keinonahkaa. Kirppareille vyöryy siten pääosin keinonahkaisia laukkuja. Laadukkaita nahkalaukkuja näkee aniharvoin ja tilaisuuteen kannattaakin tarttua aina kun se on mahdollista. Löysin muutama viikko sitten Uffista linjakkaan italialaisen vintagelaukun. Laukun merkki on Pistore. Ihastuin laukun kulmikkuuteen, metallisiin yksityiskohtiin, laadukkaaseen na

Minulle käy joskus niin, että vaatetuunausprojekti tyssää ja vaate jää pitkäksi aikaa odottelemaan valmistumista. Näin käy esimerkiksi silloin kun vuodenaika vaihtuu vauhdilla eli kun kevät yhtäkkiä etenee, jolloin talviset kankaat tuntuvat liian tunkkaisilta. Tai vastaavasti, kun syksy vaihtuu äkisti talveksi. Vaikka olen erittäin vaihtelunhaluinen pukeutuja, arvostan ajattomia kankaita. Olen löytänyt tyylini ja tykkään yhä samoista vaateasioista kuin 25 vuotta sitten. Näin ei haittaa, vaikka vaate olisi pitkäänkin jäähyllä. Farkkujen käyttäjillä ei ehkä ole niin vahvasti erikseen talvi- ja kesävaatteita. Ainakin farkkuja voi käyttää ympäri vuoden. Minulla on selkeästi talvi- ja kesämateriaalit. Villakangashameet ja -jakut joutuvat viimeistään vapulta kesäteloille enkä käytä nahkahameitakaan enää kesällä. Vaikka kevään eteneminen näkyy mm. valon lisääntymisenä, ilma on vielä sen verran viileä, että talviset materiaalit ovat tarpeen. Kävimme eilen kuvaamassa tämän po

Minä viihdyn kotikaupungissani Helsingissä! Täällä on omaleimaisia kaupunginosia ja luontoon pääsee keskustankin liepeiltä. Myös meri on lähellä. Helsinki on siis mahtavan monimuotoinen kaupunki! Yksi suosikkialueistani kantakaupungissa on Torkkelinmäki. Asuin siellä 90-luvun alussa lyhyen aikaa ystäväni kissanhoitajana. Asuimme Torkkelinmäen liepeillä myös 90-luvun lopussa mieheni kanssa, kun olimme putkiremonttievakossa. Torkkelinmäki on paitsi kaunis, minulle myös muistorikas paikka.    Torkkelinmäen talojen lämpimät värisävyt korostuvat varsinkin vaaleanharmaata taivasta vasten. Muutenkin eilispäivän valo oli jännittävä: oli pilvistä ja välillä aurinko pyrki näkyviin. Se kuitenkin pysyi ohuen pilviverhon takana luoden kaunista ja utuista valoa. Olen aika useasti kehunut aitojen turkisten ominaisuuksia ja olen myös hieman moittinut tekoturkkeja. Ja mitä minulla olikaan eilen ylläni? Tyttäriltäni lainattu TEKOTURKKI!!!! Olin ostanut turkin tyt

Vaikka laukku miellyttäisi sinua ostohetkellä, saatat kaivata laukkuun lisää sisätaskuja.  Ja entäpä sitten kun tulee kesä ja siirrytään kangaskassin käyttäjäksi: avaimet, lompakko, kännykkä, bussikortti, kuulokkeet, huulipuna, kynä, puuteri, käsirasva... kaikki tarpeelliset tavarat ovat yhdessä kasassa kassin pohjalla eikä mikään löydy helposti :( Ratkaisu laukun tai varsinkin kassin kaaokseen on laukkulokerikko eli bag organizer! Minulta pyydettiin bag organizer -kurssia viime syksylle joten ryhdyin tuumasta toimeen eli suunnittelin kierrätysmateriaaleista tehdyn laukkulokerikon. Olin säästänyt rikki menneen sateenvarjon, koska sateenvarjon kangas oli minua miellyttävää leopardikuviota. Minulla on tapana säästää mitä kummallisimpia materiaaleja ja nyt kannatti taas olla nuuka :) Lokerikon idea on, että sen voi siirtää laukusta toiseen. Sateenvarjokankaat ovat yleensä  polyesteriä ja vieläpä ohutta sellaista. Kangas ei siis itsessään riitä lokerikon materiaa