60°12′16.75″N, 024°55′24.34″E




Pidän numeroiden ja kirjainten muodoista, joten ajattelin laittaa tämän postauksen otsikoksi tuollaisen salaperäisen koordinaattilitanian. Ihmettelet ehkä, että mikä ihmeen paikka on kyseessä ja miksi moinen salaperäisyys. Jännittävä paikka on yksi Helsingin korkeimmista maamerkeistä eli Pasilan linkkitorni!
Annahan kun selitän, mistä on kyse. Eteläinen naapurimme Viro juhli lauantaina pyöreitä itsenäisyyspäiviään ja Yleisradio päätti juhlistaa päivää valaisemalla Linkkitornin kyseiseksi viikonlopuksi Viron lipun väreissä. Hommaan pyydettiin mieheni, Yleisradion kuvaussuunnittelija Väne (Jari) Väisänen. Eli sama hahmo, joka on kuvannut suuren osan minun blogini valokuvista :)
Väne ryhtyi tuumasta toimeen ja suunnitteli Linkkitorniin elävän valoteoksen, jonka päätteeksi tornin seinillä on sadan sekunnin ajan Viron lipun värit. Yksi sekunti siis kuvaa yhtä vuotta - siksi sata sekuntia lipun värejä. Valoteos rakennettiin torniin 36 led-lampun avulla perjantaina. Koska mieheni on tunnollinen työntekijä, hän päätti tarkistaa lauantaipäivänä, ettei yksikään lamppu ole kaatunut tai sammunut. Havaitsin tilaisuuteni tulleen ja tarjouduimme nuoremman tyttäremme Elsan kanssa mukaan tarkastusreissulle. Eihän sitä joka päivä pääse ihastelemaan maisemia huikean korkealta!





                                        Näkymä Linkkitornista 99 metrin korkeudelta Helsingin keskustan suuntaan.




Ilma suosi meitä, sillä taivas oli pilvetön. Sää on asenne- ja pukeutumiskysymys eli siitä ei kannata harmistua. Tornissa tuuli navakasti, joten pukeuduin tuulta pitäviin vaatteisiin. Ylläni oli polven peittävä krimiturkki, jonka alla oli erilaisia lämpimiä vaatekerroksia. Totesin eilen, kuinka hyvät jalkineet nahkasaappaat ovat tuulisella säällä. En kuitenkaan laittanut niitä jalkaani kuvauspäivänä, sillä saappaissani on pieni korko ja se olisi ollut huono korkomalli Linkkitornin "verkkolattian" kanssa. Ei viitsi ottaa turhia riskejä jos ollaan 99 metrin korkeudessa :) Kuvauspäivän jalkineet olivat mustat nilkkurit ja lisälämpöä toivat itseneulotut joustinsäärystimet.










Tiedän, ettei osa ihmisistä hyväksy turkikisia - eivätkä edes vintageturkiksia. Tosiasia kuitenkin on, että turkki on kaikkein lämpimin takki. Tänäänkin pakkasvaikutus huiteli kahdenkymmenen miinusasteen paikkeilla mutta suurin osa hyytävästä kylmyydestä aiheutui navakasta tuulesta, joka puhalsi lähes suoraan Siperiasta. Ja miksi noin 50-vuotiasta turkkia pitäisi hautoa varastossa kun se on moitteettomassa kunnossa? Lammasturkit ovat turkeista kestävimpiä, sillä lampaannahka ei kuivu yhtä herkästi haperoksi kuin jalostettujen turkiseläinten nahat.
Jos verrataan aitoa turkkia tekoturkkiin, jälkimmäinen häviää mielestäni kirkkaasti. Tekoturkki on monesti valmistettu polyesteristä ja synteettisen kuidun tuottamiseen tarvitaan öljyä. Tekoturkki ei kulu kauniisti vaan siitä tulee helposti takkuinen ikääntyessään. Tekoturkis on lisäksi yleensä neulospohjainen ja jokainen voi päätellä, kuinka hyvin neulosmateriaali pitää tuulta.
Kaikkein paras lämpösuhde aidosta turkiksesta saadaan silloin, kun karvapinta on käyttäjää vasten eli kun kyseessä on ns. sisäturkki. 









Ostin krimiturkin muutamalla eurolla pari vuotta sitten. Turkkien painoissa on aikamoisia eroja joten turkkeja kannattaa sovittaa huolella, jotta löydät kaikkein kevyimmän turkin.
Koska en halunnut näyttää hautajaisvieraalta, valitsin hatuksi konjakinruskean Coston Fayun mustalla tupsulla. Tämä on siis toinen tämän mallinen Coston hattuni, jonka hankin joskus viitisen vuotta sitten.
Liian usein naisilla näkee liian suuria nahkakäsineitä. Nahka venyy käytössä, joten ostohetkellä käsineiden pitää olla tosi napakat. Siis jopa epämukavan napakat. Kannattaa vierailla asiantuntevassa käsineliikkeessä, jotta saa tietää oman käsinekokonsa. Olen ostanut kanivuoriset nahkakäsineeni pari vuotta sitten ja ne ovat venymisestä huolimatta edelleen oikean kokoiset, koska valitsin koon aikanaan huolella.










Minusta olisi vapauttavaa kulkea talvella paljain päin, mutta se ei kannata varsinkaan hyytävän kylminä päivinä, sillä pään kautta haihtuu jopa 80 % kehon lämmöstä.  Lämpinkään takki ei siis pidä sinua lämpimänä kylmällä ilmalla jos olet ilman hattua! Olen varma, että jokaiselle löytyy kiva hattumalli jos vain viitsii etsiä. Coston hatussa on hämmästyttävää se, ettei se litistä edes minun "kuohkeaa" kampaustani :) Enkä suihkuta hiuksiani tönköiksi hiuslakalla eli litistämättömyys ei perustu kemikaaleihin vaan hyvään hattumalliin.





                                     Rakenteilla oleva Keski-Pasila 99 metrin korkeudesta nähtynä.










                                                             
                                                          Tässä minä noin 112 metrin korkeudessa!
                                                            Kuvat: Väne Väisänen ja Elsa Väisänen










Nauti paukkuvista pakkasista pukeutumalla järkevästi mutta tyylistäsi tinkimättä!

- Aija                                                               



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liian pienestä kirppishameesta täydellinen!

Tv-insertti ilmestyy tänään: holkkihihainen paita tuunattuna miesten kauluspaidasta/ A short-sleeve kimono shirt made of a men´s shirt: the insert is today on television

Mummoni vanha 70-luvun takki päivitettynä tähän päivään