Mietteitä kestävämmästä elämäntavasta

Mietin monesti, kuinka voisin elää vieläkin ekologisemmin. Elämäntapani on aikalailla ympäristöä huomioiva, mutta parannettavaa olisi erityisesti ruokapuolella. Syömme varsinkin arkena kasvispainotteisesti, mutta pitäisi olla vielä tarkempi, ettei syntyisi ruokahävikkiä. Tähän pitäisi todellakin panostaa mutta joskus työkiireet haittaavat muita asioita. 

Perheessämme on auto mutten aja sillä, vaan liikun töihin metrolla, ratikalla, junalla tai bussilla. Koska liikenneaikatauluja ei suunnitella minun työaikojeni mukaan, matkoihin kuluu joskus paljon aikaa. En kuitenkaan valita, sillä julkisissa liikennevälineissä tapaa mukavia ihmisiä. Olen monta kertaa jutellut vieruskaverini kanssa yli tunnin mittaisen bussimatkan ajan ja joskus juttua on riittänyt jopa nelituntisen junamatkan ajan. 


Minulla on aina ompelutarvikkeet mukanani ja varaan varsinkin 
pitkille matkoille vaatteita, joita voi joko ratkoa tai jos tuunausprojekti on jo aloitettu, matkalla voin harsia vaatteita kokoon. Minulle on myös tärkeää saada "nollata" päätäni kun palaan iltaopetuksesta kotiin päin. Rakastan opetustyötä ja käyn positiivisesti ylikierroksilla kun kurssilla on ollut niin kivaa. Matkalla on sitten mukava rauhoittua ja vähentää kierroksia.  Minulle julkisen liikenteen käyttö on sekä käytännöllistä että vahva ekologinen valinta.

Hurahdin kirpputorivaatteisiin jo opiskeluaikoina 1990-luvun alussa. Opiskelijana vaatteisiin oli käytettävissä vain vähän rahaa.  En kuitenkaan pitänyt kirppiksiä köyhäilynä vaan huomasin hyvin pian, minkälaisia vaateaarteita kirpputoreilta löytyy. Sama asenne on säilynyt näihin päiviin saakka. Kammoan keskinkertaista & huonolaatuista vaatetyyliä. Niinpä luotan kirpputorien loputtoman kiinnostaviin vaatevalikoimiin ja voin pukeutua laadukkaisiin kierrätysvaatteisiin.

Eilen minulla oli ylläni puoli-ilmainen asukokonaisuus!  Päällysvaatteena toimii ruudullisesta takista tekemäni viitta. Viitan materiaali eli 70-luvun ruutu-ulsteri maksoi aikanaan UFFissa kaksi euroa. Viitalla pärjää vielä kun ulkolämpötila on noin viisi astetta. Varsinkin kun viitan alle pukee villakangasjakun. Tämä jakku on tehty naapurilta saadusta miesten irtotakista, joka oli peräisin 80-luvulta. Hame kuului edesmenneelle Elsa-mummolleni ja hame on täyttä villaa 60-luvulta. Kettukaulus antaa asulle sekä lämpöä että näyttävyyttä. Kaulus oli hieman rikki joten sain sen kirpparilta ilmaiseksi. Tiilenpunainen kirjekuorilaukku on Three Bagsin valmistama ja maksoin nahkalaukusta Keravan Fidassa 10 euroa muutama vuosi sitten. Käsineet ovat asun ainoa uutena tehty hankinta: ostin vuorittomat ajokäsineet Budapestistä vuosi sitten. Aina kun keli niin suo, puen käsineet ylleni ja ajelen kohti uusia seikkailuja - metrolla. :)

  

 

                                                                                                    Photos: Elsa Väisänen


               

   -Aija