Pussihihainen villakangastakki




Vanhempi tyttäreni saapui onnellisesti takaisin Englannin-reissultaan ja sain myös takkini takaisin. Tyttäreni kaveritkin olivat kehuneet takkia enkä ihmettele sitä: kaunis kukonaskelkuvioinen villakangas ja mielenkiintoiset yksityiskohdat näköjään miellyttävät monenikäisiä naisia.











Asuinpaikkamme, Helsingin Roihuvuori on aivan mahtava paikka: turvallinen ja maanläheinen paikka, jossa on kylämäinen tunnelma. Roihuvuori tarjoaa myös mielenkiintoisia kuvauspaikkoja. Kävimme eilen kuvaamassa Roihuvuoren ala-asteen muurilla ja Roihuvuoren hyppyrimäen raunioilla.













Hankin villakangastakin noin seitsemän vuotta sitten muutamalla eurolla. Takki oli alunperin pohjepituinen ja sen hihansuut olivat leveät. Lyhensin takin ja kokosin leveät hihansuut laskoksille ja viimeistelin pussimaiset hihansuut  ylijäämäkankaasta ommelluilla kaitaleilla. Kaitaleet on solmittu rennosti.










On muuten loistojuttu, että Roihuvuoren ala-aste peruskorjattiin. Nyt sitä kelpaa katsella! Minulla on lämmin suhde kouluun siinäkin mielessä, että se on ollut molempien tyttärieni koulu ala-asteen ajan.










Tässä paikassa on aikoinaan sijainnut Roihuvuoren hyppyrimäki. Nyt siitä on valitettavasti jäljellä vain betoniset perusteet. Nyt ne toimivat hyvänä alustana aktiivisille graffitimaalareille.

Takki on taskujen vuoksi jätetty sen verran pitkäksi, että siihen käy mielestäni parhaiten polvimittainen hame. Olen käyttänyt takkia myös midimittaisten hameiden kanssa, mutta polvipituus toimii parhaiten. Varsinkin jos takkia pitää napitettuna kuten kuvissa.



















Melko ohuessa villakankaassa hihojen laskostus toimii. Kaitaleen solmu on tehty siten, että vain toinen kaitaleen pää tekee lenkin. Solmu ei siis ole oikea, mutta se vaikuttaa kunnon solmulta.











Olen jättänyt takin yläosan ennalleen. Kaulus, syvät raglansaumat ja kimonohiha ovat alkuperäisiä. Myös napit ovat alkuperäiset. Takissa huomaa materiaalin merkityksen: 100 % villa on lämmintä ja hengittävää materiaalia. Villa toimii tällaisina päivinä kun aamulla on kylmä ja päivällä on lämpöasteita.





 




 
                                                                                                                           Kuvat: Elsa Väisänen




Eilen oli Suomen ylikulutuspäivä. WWF:n sivuilla on hyödyllistä ympäristöasiaa sekä helppotajuinen selitys, mistä ylikulutuksessa on kyse. Eli jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuulle. Se on ajankohta, jona ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.


Ehkä meidän kaikkien pitäisikin miettiä kulutustottumuksiamme. Kyse on paljolti asenteesta. Ekologiset valinnat eivät tarkoita ankeutta tai nautinnoista luopumista. Minulla on paljon kauniita vaatteita, ja ne kaikki ovat kierrätettyjä. Minä en koe, että julkisilla liikennevälineillä matkustaminen olisi hankalaa. Joudun luonnollisesti varaamaan matkaan enemmän aikaa eivätkä aikataulut aina sovi täydellisesti. Mutta mihin minulla olisi niin kiire, että välttämättä pitäisi käyttää omaa autoa?


Ruoan merkitys kuluttajan ympäristövaikutuksissa on keskeinen. Perheemme on sekasyöjiä, mutta erityisesti arkiruokamme on kasvispainotteista. Tein eilen aivan huippuhyvät kasvisateriat enkä kaivannut aterioille lihaproteiinia.
Lounaaksi söimme porkkana-bataatti-linssikeittoa. Tein keiton Jamie Oliverin bataatti-linssikeiton ohjeella. Minulla oli pieni pala bataattia ja käytin keittoon lisäksi porkkanaa, jota minulla oli enemmän. Ei mikään pikaruoka (kasvikset olivat uunissa reilut puoli tuntia), mutta keitto oli kerrassaan huikean maukas!
Päivälliseksi parsaa (175 asteessa 10 minuuttia), italialaisia uusia perunoita yrttiöljyllä ja kidneypapupihvejä ja tsatsikia. Yrttiöljyohje muistui mieleeni jostain Jamie Oliverin keittokirjasta. Keitettyihin kuumiin perunoihin sekoitettiin öljyä, johon oli silputtu timjaminlehtiä, minttua, lehtipersiljaa ja basilikanlehtiä. Yrttiöljy maustettiin suolalla, mustapippurilla ja limemehulla. Öljy kaadettiin perunakattilaan ja hetken päästä pääsimme nauttimaan todella maukkaista perunoista!


Kävin illalla UFF:n tasarahapäivillä. Tällä kertaa kävin Hakaniemen Vintage-UFFissa ja sieltä löytyikin tosi kivoja juttuja. Ostin kaksi nahkahametta, pastelliturkoosin juoksutakin, liivin miehelleni sekä kirkkaanpunaisen huivin, jossa on kaunokirjoituksella tekstit "Tenerife" ja "Islas Canarias". Eipä tarvitse käydä Kanariansaarilla kun huivi löytyi kirpputorilta :)
Toista nahkahametta pitää lyhentää muutamalla sentillä ja toista pitää fiksata hieman työläämmin, mutta se on sitten syksyn homma! Helpommin fiksattava nahkahame on sen verran ohut ja leveä, että voin käyttää sitä vielä tänä keväänä.
Joku ehkä tietää, että minulla on tällä hetkellä kolme mustaa nahkahametta. Hamstraanko siis nahkahameita? Vastaus kysymykseen on, etten hamstraa niitä enkä muitakaan vaatteita. Nyt kun olen löytänyt kaksi uutta hametta, voin käyttää ainakin yhden vanhan hameen tuunausmateriaaliksi. Näin kierrätän materiaaleja.


-Aija

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taustatietoa minusta

Mummoni vanha 70-luvun takki päivitettynä tähän päivään

Aurinkoisen syyspäivän asu